Näetkö nurmen?
Näetkö niityn, ja kukkaset?
Sen silmiinkantamattoman jatkumon. Ne korkeimmat kukat, ne kirkkaimmat terälehdet.
Vastaat kyllä, ja odotat seuraavaa.
Pysähdytkö,taitako tieltäsi lupiinin?Katsotko mitä tapahtuu varjoissa, jonne valo sarastaa kainommin kuin pursuaviin kukintoihin käsiesi ulottuvilla.
Polvistutko, kosketatko multaa josta tuo korea kaunokki nousee täyteen loistoonsa?
Poimitko kivenmurikan, jonka alta kastemato kiirehtii takaisin kosteaan koloonsa? Sinne, missä elämä vilisee, sinne mistä se alkaa.
Kurkotatko sinne, mistä löydät juuresi, jotta voisit kasvaa ja kukoistaa, kuten tuo niityn kaunotar aamukasteisessa auringossa?
